ennen lukemisen aloittamista suosittelen selkiyden vuoksi opettelemaan ulkoa, että islalla, perheen äidillä on sinapinvärinen mekko ja tämän tyttärellä neilalla on ruskea kukkamekko. vihersimit nimittäin ovat aika samannäköisiä... :-D
eräänä aurinkoisena iltapäivänä islan synnytys käynnistyi...
ja tuloksena oli pieni tyttövauva, joka nimettiin emmaksi.
emman vauvaikä oli ohi hujauksessa, ja vaikka hän onkin hieman poikamaisen näköinen, niin kyllä emma tyttö on. :-)
sebastiankin kasvoi lapseksi, en meenannut edes muistaa ottaa kuvaa... tylsä lapsi.
neila halusi kovasti aikuistua ja arveli sen onnistuvan poikaystävän avulla, tosin valitettavasti hänen valitsemansa rainer kimpari oli varattu ja kouluikäisen lapsen isä.
sebastian kasvoi teiniksi tavoitteenaan suosio ja elämäntoiveenaan saada 5 huippuluokan yritystä. jeah, keep dreaming...
emma kasvoi lapseksi eikä selvästikään ollut tyytyväinen tyttömäisempään lookiinsa.
seuraava askel aikuistumiseen... oma kämppä! neilan elosta omassa asunnossa teen varmaankin erillisen postauksen. :-)
elias ja unna eivät selvästikään olleet tyytyväisiä ratkaisuuni saartaa heidät saarelle, mutta mitäpä eivät itse osanneet käyttäytyä talossa.
isla oli kyllästynyt vihreään olomuotoonsa ja kutsui ennustajaeukon rohtoineen paikalle.
mauri oli ikionnellinen saadessaan vaimonsa takaisin omana itsenään, tai no, äidillisemmän tyylin saattelemana.
emman uurastus läksyjen parissa palkittiin...
ja sebastiankin asteli hymyssäsuin kotiin koulusta.
ammattitaitoinen tuholaistorjuja.
islan työ ei tosiaan ollut siitä normaaleimmasta päästä.
nylundit käyttivät kaiken vapaa-aikansa opiskeluun ja tajuttuaan munakoisimehun mahdin, saivat isla ja sebastian puuttuvat pari taitopistettään ja hallitsevat nyt kaikki taidot.
isla sai ylennyksen ja oli nyt uransa huipulla ammattinimikkeellä kultin johtaja.
birthday-time! samana iltana juhlittiin sekä islan että emman vanhenemista.
islasta tuli lempeän näköinen vanhus.
emmasta kasvoi romantiikkasim, jonka elämäntoivetta en millään muista. no, kerron sen ensi osassa (jos silloinkaan muistan:))
Tää oli aivan ihanaa luettavaa! Luin äsken vanhoja postauksiakin, kun kerrankin löysin tänne. Sulla on mahtavan värikkäitä kuvia, oon ihan kateellinen sun tyylistäs. :)
VastaaPoistavoi kiitos, samaa voisin sanoa sinulle! olen rakastunut oakleyhin ♥
VastaaPoistasä kirjotat niin selkeesti ja yksinkertasesti ni tätä on ilo lukee :)
VastaaPoista